Muistatko...

Muisti on ihmeellinen asia. On asioita joita unohtaa, asioita joita ei halua unohtaa ja asioita jotka haluaisi unohtaa mut ei voi. Sit kaiken tän lisäks on vielä muistisairauksia.Moni...

Muisti on ihmeellinen asia. On asioita joita unohtaa, asioita joita ei halua unohtaa ja asioita jotka haluaisi unohtaa mut ei voi. Sit kaiken tän lisäks on vielä muistisairauksia.

Moni on sanonut että paras tapa vanheta on sairastua muistisairauteen. No ehkä siinä vaiheessa kun ei itse sitä tiedosta. Läheisille se on raskasta aikaa. On pirullista seurata vierestä, kuinka aika syö läheisesi elävältä. Päivä päivältä se vie enemmän ja enemmän.  Tartut hetkeen ja kuvittelet että tämän hän ainakin muistaa ja kohta jo huomaatkin että hän katsoo lävitsesi jonnekin kauas.

Miun kissalla Matilla on myös dementtia. Sen tietää siitä kun se välillä eksyy miun syliin, ja huom. se ei oo ikinä tykännyt olla sylissä. Ainakaan miun sylissä. Ja sit se jopa kehrää mitä se ei oo miule tehnyt ikinä. Meillä Teppokissa on se sylivauva se kehrääjä. Sit se pyytää siis se Mattikissa koko ajan herkkuja ja sen reitit on rutiininomaisia. Ihan niinku ihmisellä joka on sairastunut muistisairauteen. Se ei tee mitään extempore tyyliin. Kaikki on tarkkaan mietitty tai opittu kuin tietäen että muisti viedään pois. 

Miula on myös asiakkaita, joilla on erilaisii ja eri asteisii muistisairauksii. Sen vuoksi työ on haastavaa, mutta antoisaa ja välillä ei voi välttyy hassuilta tilanteilta eikä ikäviltäkään.

Sit miula on myös yks vanha tuttava, joka on miule tosi tärkee ja hää on kans sairastunut muistisairauteen. Tunnen velvollisuudekseni autttaa häntä aina kun pystyn. Viimeks hää sanoikin että oon hänen suojelusenkelinsä. Se lämmitti sydäntä, mutta pelkään koko ajan sitä päivää milloin hää ei enää muista minnuu tai milloin hää ei muista ennää mittää, etes itteään. Muistakee huolehtia omista läheisistänne ja etenkin jos heillä on muistisairaus. Heillä voi olla ystäviä, joista työ ette tiiä mitään ja jotka vois auttaa jos vaan olis mahollista. Siksi kannattaa jutella läheistensä kanssa ja kyssyy onko joku jolle haluaisit kertoo tai ottoo yhteyttä, joku joka on vaan hänen tuttu mut silti tärkee ihminen. Se vois myös tukea sitä muistia ja ainakin miule ois tosi tärkeetä että miun omaiset kertois miun sairauv mietin tässä kun Suomikin täytti jo 100v. Ihmisen iässä vanhus mut itsenäisenä valtiona vielä nuori tytön hupakko.

Rauhallista joulukuun alkua kaikille.

 

T: Minna